Kirjojen kirjoa

Kotikoulussa Valtsulla oli ruotsia ja tehtävänä suomentaa kappale ääneen lukien. Lauseen "Några rusar ut till bussarna, andra sitter och väntär" käännös kuului, että "jotkut ryssivät ulos busseihin ja muut istuvat ja venttaavat". Tämä slangi-pitoinen suomennos meni läpi kotikoulussa, oikeassa koulussa ja oikean opettajan johdolla olisi varmasti ollut toisin. Olemme oppilaita ruotsin osalta molemmat. Kierrätettäväksi tarkoitettuun kirjaan olemme oppisen helpottamiseksi rustanneet paljon lyijykynämerkintöjä, kuten alleviivauksia ja ympyröitä, vaikka niin ei saisikaan tehdä. Tosin mainittakoon lieventävä asianhaarana se, että kirja on painettu kymmenen vuotta sitten eli silloin, kun Valtsu on ollut pari-vuotias. Eipä siis mikään ihme, kun kirjan nuorisolle suunnattu kuvitus ei vastaa nykyisiä ihanteita ja muotikin näyttää vähän niistä ajoista muuttuneen.

Teimme Axelin äidinkielen lukuharjoituksia ääneen kahvilassa kaakaota hörppiessämme. Tärkeä oppi oli se, kuinka kysymys- ja huutomerkki-lauseet äännetään asianmukaisella tavalla painottaen. Tällä samalla tekniikalla luin pojille iltasatua ja koska olin vähän kiireinen, nappasin kirjapinosta ensimmäisen käteeni osuvan kirjan. Sen johdosta pienet naperot kuuntelivat silmät pyöreinä kaikkien rakkaus-romaanien äidin Victoria Holtin kirjoittamaa kirjaa, jossa ensimmäisten kappaleiden myötä pääsimme vanhan ajan englantilaisten maalaiskartanoiden ja uhkapelien kiehtovan maailman pyörteisiin. Tämäkään kirja ei ollut ihan uusimmasta päästä, ilmeisesti Meku-mummin kirpparilöytö ja painovuosi 1977.


Kun näin vanhojen suomalaisten kirjojen parissa täällä vietämme aikaa, niin olemme onneksi sivistäneet itseämme myös tuoreimmilla kirjoilla. Erityisen ihastuneita olemme olleet joulupukiltakin saatuihin Tatu- ja Patu-kirjoihin, jotka ovat täynnä hyvää tietoa jos mistäkin asiasta. Uudet kirjat ovat kuitenkin aina uusia, vaikka kierrätys onkin hyvä asia. Tukeakseni koulu-parkojen kirjahankintoja ja auttaakseni siirtymistä uuden vuosituhannen painoksiin lupaan lunastaa sotkemamme ruotsin-kirjan Suomeen palattuamme. Tosin vahat kirjat sisältävät yllättävän paljon viittauksia nykypäiviin. Victoria Holtkin kuulostaa ihan fressiltä, koska kirjassa on puutarhureita, kuten meilläkin. Sitä en tiedä vielä, koputtavatko he kirjassakin terassin ikkunaan seitsemään aikaan aamulla ja sanovat ainoan osaamansa englanninkielisen termin, joka on "mani-mani". Huomasin itse myös vastaanneeksi että "ai mani-mani" ja lähdin lompakkoa kaivelemaan. Ei siis mitään järin hienoa englantia, mutta hyvin ymmärsimme toisiamme.