Jaguaari- ja bussi-osasto

Princess-teelappusista poimittu sanonta, että "raha ei tee onnelliseksi, mutta itken mieluummin jaguaarissa kuin bussissa" ei juuri sovellu tänne, sillä itkeä voisi hienossa ympäristössä oli rahaa tai ei. Jaguaari-osastoon lukeutuvaan palveluun tottuu yllättävän helposti ja huomaa, ettei taksilla ravintolaan saapuessa tee itse elettäkään auton oven avaamiseksi ja bensa-asemalla antaa kahvipojan juoksuttaa itselleen tuoreet kahvit. Voi voi, kyllä rouvan kelpaa. Mutta bussi-osastoa on sitäkin tarjolla yllin kyllin eli tasapainoa löytyy sopivasti. Lauantai-aamuna saapuvien vieraiden vuoksi suunnittelen suihkussa olon ajastamista munakellon avulla muutamaan minuuttiin/henkilö, että saisimme lämpimän veden riittämään tasaisesti isolle porukalle. Emme nimittäin ole vieläkään saaneet uutta lämminvesivaraajaa toiseen kylppäriin. Näin siis alkaa Seljan perheellä loma heti tiukan säännöstelyn merkeissä.


Jaguaari-osastoon liittyvää shoppailua on pitänyt hillitä, sillä hintataso arkisissa asioissa tuntuu nyt yllättävän korkealta kevääseen verrattuna ja sen vuoksi pitää tehdä vaikeita valintoja siitä, ostaako voi-paketin vai uudet kengät. Nyt kun on muutenkin jonkinlainen talouslama, tuntuvat täällä olevat järjettömän suuret rakennustyöt myös uskomattomilta. Maanpäällinen metro valmistuu kovaa vauhtia, mutta tuleva maailman isoin huvipuisto Dubailand, jonka ohitse juuri ajelimme, on vielä pelkkää kuivaa aavikkoa.


Rahaa täällä saisi todella helposti kulumaan, mutta onneksi jaguaari-tyyppinen lomailu onnistuu kohtuullisesti bussi-tyylillä eli elämyksien kokeminen ilman seteleiden tuhlausta on osoittautunut myös mahdolliseksi. Siitä kokemuksena on ilmainen nähtävyyksien katselu, jota olemme harrastaneet ja lisäksi myös kolunneet läpi lähes kaikki hienot ostoskeskukset. Kiireisen kävelytahdin vuoksi olemme mummin kanssa voineet vain kuolata näyteikkunoita, sillä sisälle rättikauppoihin emme ole ehtineet poiketa. Rahat ovat näin säästyneet miesväen ansiosta. Koska meillä naisilla on kuitenkin sisäänrakennettu tuhlaamisvietti riippumatta siitä, onko kyseessä bussi, jaguaari, lama tai nousukausi, täytyy sitä taltuttaa välillä. Itse ostin alennuksesta kengät, jotka ovat hiukkasen pienet, mutta eipä sillä väliä, koska ne olivat mielestäni sitäkin nätimmät. Varmasti ne viimeistään kymmenen käyttökerran jälkeen ovat sopiviksi venyneet.


Kun nautiskelee jaguaari-osaston palveluista ja miksei siihen voisi lukea myös lämpimän ilmastonkin, on kiva katsella kuvia kotimaasta ja vaikkapa koulukirjoista. Axelin kivasti kuvitetusta ympäristötiedon kirjasta kävimme läpi linnustoa ja ehdin jo ajatella, ettei täällä hienojen ihmisrakennelmien maassa ole läheskään yhtä hienoja lintuja kuin Suomessa. Sen jälkeen sattumalta törmäsimme haikaraan läheisellä lammella ja se olikin upea näky nähdä iso lintu luonnon tilassa. Jouduin siis vähän perumaan ajatuksiani. Rahallisestihan tämä lintujen bongaus oli myös hyvin edullista eli bussi-luokkaan lukeutuvaa, mutta siitä saatu elämys itsessään oli ehdottomasti selvääkin selvempää jaguaaria.